bitcoin elää arvoinen

: »Nyt kun mulle tuli tämä aivovamma, Nobel viivästyy parilla vuodella» Vain pari normaalia vuotta Pyykön mietteliäs ja väliin kostunutkin katse harhailee kyökin nurkissa ja seinustoilla, paikoissa ja hetkissä, jonne vierailijan näkökyky ei yllä. Melleri on läsnä leskensä elämässä siten kuin edesmenneet rakkaat ihmiset ovat kuvina, muistoina, ilmaan lausuttuina säkeinä. Jälkeenpäin vaimo sai tottua lukemaan: sormukset rannerenkaat helisevät ja klitoriksen nupusta kasvaa suolainen ruusu anna mun avata sen terälehdet, viiden aistin todistus, 1990, humua ja hummailua riitti. Arpinen lemmen soturi, 2004 Seurasi pitkä, vuosia kestänyt kuntoutusjakso, jonka aikana Mellerin oli opittava kävelemisestä alkaen melkein kaikki uusiksi.

Sillä aikaa kun Pyykkö sinnitteli sairaalassa takaisin elävien kirjoihin, Melleri kirjoitti rakastetulleen runon »Haluaisin sanoa niin paljon». Pyykkö viittaa omaan karmaisevaan onnettomuuteensa, joka sattui elokuussa 1990, pian sen jälkeen kun pariskunta oli aloittamassa yhteistä taivaltaan. »Joskus tein monta elokuvaa putkeen, ja rahaa riitti. Iso osa hänen ihostaan oli kuitenkin pahoin palanut. Rakkautta yli varojen, istutaan Pyykön keittiössä, Vallilan talvenharmaille kaduille antavan ikkunan äressä.

Pyykkö sai stipendin tutustuakseen castingiin eli elokuvan roolijakoon Los Angelesissa, Melleri kutsun New Yorkissa järjestettyyn suomalaisen runouden tapahtumaan. Kun perheessä on kaksi kulttuurin pätkätyöläistä, sännöllisistä menoista huolehtiminen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Kaikki muut saivat tulkikseen jonkun ikivanhan proffan, kun taas Mellerin runot luki joku ihme tyyppi, joka oli ihan saman näköinen kuin Artokin. Puukkobulevardi, 1997, kun Pyykkö lähti pitkille, viikkojakin kestäneille kuvauskeikoille, Melleri kulki tottelevaisesti mukana. Jouni Apajalahdelle, otti boheemirunoilijaa hermoon. Aamulla kuuden aikaan se lähti kävellen töihin ja kahden maissa kotiin.» Melleri viihtyi Villan työhuoneessa ja työkin sujui, mutta joka aamu toistunut rutiini, hyvän huomenen toivottaminen samoissa tiloissa työskennelleelle kulttuurijohtaja.

Melleri on läsnä äninä, tunnelmina ja muistumina, ei kovin tarkkarajaisina mutta todellisina kumminkin. Pyykkö ja Melleri lankesivat toisiinsa 1989 Räpsyn ja Dollyn kuvauksissa. Pyykkö sanoo silti, miehensä runoa lainaten mutta ei aivan totuudellisesti, että Mellerin hummailuvuodet loppuivat heidän tapaamiseensa. Jumalien keinussa, nadja Pyykkö sai miehensä, arto Mellerin kanssa kokea, millaista on tulla heitellyksi välillä taivaan ja maan. Minäkän en pystynyt erottamaan niitä toisistaan. Hän oli tottunut kirjoittamaan kellarissa.». Hotellin aulassa oli esillä uusin Apu-lehti, jonka kannessa komeili Mellerin kuva ja pitkä rivi nollia.